Pakkanen ja tuuli sen kun yltyy, ja siitä kärsii myös mun lisäksi koirat. Vaikka tassukarvat on kynitty moneen kertaan niin silti niihin kerääntyy lumipaukkuja, jotka taas rajoittavat koiruuksien liikkumista. Riki älyää sentään lenkilläkin pysähtyä repimään niitä pois, toisin kun pikku kakkiainen. Jipulta niitä saa itse repi eikä se siitä tykkää yhtään. Mutta jos niitä ei revi pois niin kävely on hidasta, vuoroin kolmella ja välillä jopa kahdella jalalla hyppimistä. Juu ja kyse ei ole että niitä paleltais :)

Poijjaat kävi rokotuksilla perjantaina ja Jipolta kaavittiin/rikottiin/poltettiin samalla follikkelit vilkkuluomista. Jippo jäi siis aamusta eläinlääkäriin ja mä kävin hakemassa sen sitten iltapäivästä kotiin. Jippo oli aivan nuutunut ja hädissään kun menin sitä hakemaan. Huusi kuin syötävä huoneessa, jonne se oli jätetty yksin :) Sen verran sekaisin se vielä oli, ettei se edes tunnistanut minua tai sitten se oli vaan niin verisesti suuttunut että käveli nokka pystyssä ohitseni kun hoitaja sen sieltä huoneesta toi :) Mutta oli se kyllä järkyttävän näköinen, tai ei itse koira vaan ne silmät; meinas itku tulla kun näin sen. Vilkkuluomet on turvonnut varmaan miljoonakertaisiksi eikä silmiä juurikaan erottanut

Oli nimittäin viimeinen kerta kun tällaiseen toimenpiteeseen kiikutan yhtäkään koiraani. Silmät ovat edelleenkin kipeät ja rajun näköiset vaikka nyt on jo sunnuntai ilta. Toivottavasti silmätulehdus kierre loppuu tähän ettei tollanen kärsimys menisi aivan hukkaan.